Vanhaa Kuopiota kirkon tornista virtuaalisovellus

UUSIMMALLA TEKNIIKALLA VANHAN ÄÄRELLE ”Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200” -näyttelyä varten toteutettiin virtuaalinen katselukokemus Kuopio Tuomiokirkon tornista ympäröivään kaupunkiin ja sen historiaan. Virtuaalilasien avulla pääsee näkemään 3D-näkymän Kuopion Tuomikirkon tornista nyt ja sata vuotta sitten. Virtuaalisovelluksen tekninen toteutus kuopiolainen Sampsa Kuha / RefineReality Oy http://www.refinereality.com Sovelluksen voit ladata omalle Android verkkolaitteellesi täältä. Voit myös hankkia…

Amanda Malmbergin kasukat

  Uudet kasukat kuopiolaisen Amanda Malmbergin ompelimosta Kuopion tuomiokirkkoon tilattiin 1800-luvun puolivälissä kuopiolaiselta ompelija Amanda Malmbergilta (1828-1910) kaksi uutta kasukkaa; punainen ja musta. Samettikasukat oli kirjailtu ruotsalaisten esikuvien, 1700-luvun lopun ”virsikirjankansikasukoiden” mukaan. Ompelimo valmisti vastaavanlaisia kasukoita myöhemmin mm. Hankasalmelle, Joensuuhun, Jyväskylään, Sotkamoon, Suonenjoelle, Tuusniemelle ja Karttulaan. Musta kasukka oli kirjailtu hopea- ja punainen kultalangalla. Punaisen…

Kynttiläkello

Kellot aikaa mittaamaan Ensimmäiset mekaaniset kellot otettiin Euroopassa käyttöön vv. 1280-1300. Ne olivat suuria tornikelloja ja käyttövoimansa ne saivat painoista, joita maapallon vetovoima veti alaspäin. Tarkkuus parani, kun vaakatangon tilalle otettiin liipotin ja spiraalijousi. Liipotinkellon rinnalle kehittyi heilurikello 1600-luvulla. Aluksi kelloissa oli vain tuntiviisari. Minuuttiviisari otettiin käyttöön 1665. Tekninen kurisosieteetti: kynttiläkello Julkista aikaa mittaamaan oli…

Sammakkoarkku

Taika-arkku Tuomiokirkon kivijalasta Sammakkoarkku on löydetty Kuopion Tuomiokirkon kivijalasta ja tuotu museolle vuonna 1900. Vastaavanlaisia sammakkoarkkuja on löydetty Tuomiokirkon lattian alta ainakin 32 kappaletta. Muun muassa vuonna 1895 kirkosta löytyi korjaustöiden yhteydessä sammakkoarkku, jotka lahjoitettiin Kansallismuseolle. Löytö huomioitiin myös muualla Suomessa, uutisoi Uudessa Suomettaressa seuraavasti: Pakanuus piilee vielä kristityn kuoren alla aivan piispan jalkain juuressa…

Piispansauva

  Kuopion hiippakunnan ensimmäinen piispansauva Kuopion hiippakunnan piispana vuosina 1939-1962 toiminut Eino Sormunen sai sauvan 60-vuotislahjaksi hiippakunnan seurakunnilta vuonna 1953. Sauvan on suunnitellut ja piirtänyt piispa Eino Sormusen toivomuksen mukaan kuvanveistäjä Väinö Lätti. Väinö Lätti osallistui myös valmistukseen. Sauva valmistettiin vuonna 1953 Kuopion Kultaseppä Oy:ssä, jonka teknillisenä johtajana Väinö Lätti työskenteli vastaten tuotannosta ja suunnittelusta….

Vehmersalmen ehtoolliskalkki

Muistolahja Tuomiokirkolle Tuomiokirkko sai valmistumisestaan alkaen esinelahjoituksia, muun muassa Pöljän kylän talollisten lahjoittaman puukruunun ja kirkkoherra Matthias Ingmanin lahjoittaman alttaritaulun vuonna 1843. Vuonna 1864 tuomiokirkko sai lahjoituksena hopeisen ehtoollismaljan eli kalkin ja siihen kuuluvan öylättilautasen eli pateenin. Kalkki on porrastettujalkainen ja balusterivartinen ja sen kullatun maljaosan sisällä ainoana koristeaiheena on yläreunaa kiertävä kaiverrus ”Muistolahja Kuopion…

Dora Jung

Tekstiilit modernissa kirkkosalissa Kuopion tuomiokirkon 1960-luvulla uusittuun kirkkosaliin tilattiin Dora Jungin suunnittelemat kirkkotekstiilit. Kokonaisuuteen kuuluvat alttarivaatteet, saarnastuolin kirjaliinat, kalkkiliinat, messukasukat ja stolat. Tekstiilit ovat pomsisidoksisia damasteja tai toimikkaita, joissa on käytetty materiaalina pellavaa ja villaa. Kuvioaiheet Jung etsi Raamatun teksteistä ja kristillisistä symboleista. Kuopion tekstiilejä olivat tekemässä Jungin perustamassa kutomossa (1932 – 1981) Margareta Andersson…

Tuomiokirkon pieni kello

Pienempi Kuopion tuomiokirkon kelloista on valettu vuonna 1926 Veljekset Friis Oy.N konepajassa Ykspihlajassa. Kellossa on teksti: ”Herralle minä helisen Cumahtelen Cuopiossa Herättelen hengen töihin Kiruhdan kirchon cansa Samo saarnaaja sisääle Alä Luojasi unohda Nyt on avoi armon ovi Tarjonna tavara tempelin Ps XCV V:VI HALLELUJA”

Tuomiokirkon kello ja koneisto

Tuomiokirkon kellon kellotaulu Kuopion tuomiokirkon tornikello ei ollut kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin. Sodan vuoksi keskeneräisen kirkon seinämuurit olivat olleet viisi vuotta suojaamatta, eikä rakennustöiden johdossa ollut Pehr Granstedt uskaltanut lähteä rakentamaan niiden päälle tiiliholvin rakentamista. Hän ehdotti lautaholvin rakentamista. Tästä säästyneillä varoilla ehdotettiin hankittavaksi torniin kello joka asennettiinkin torniin kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Ruotsalainen Stjernsund Kellon…

Urut veisuun tukena

Osa lehtijutusta ”Kirkkoveisuu Kuopiossa, nyt ja ennen”, Savo-Karjala 16.12.1889 […]”Papisto ja joukko seurakuntalaisia, tähän onnettomaan kirkkoweisuun kyllästyneinä, rupesiwat puuhaamaan kirkkoomme urkuja. Mutta monta kokousta pidettiin, ennenkuin hommat touteutuiwat. Vihdoinkin nuo urut walmistuiwat, muutaman Hämeenlinnasta kotoisin oleman, Rauman-nimisen suomalaisen miehen tekemät. Ensimäinen urkuri oli jo mainittu Tirehtööri Hagelin. Nykyinen on toinen järjestyksessä. — Kun urut oliwat…

Urut

Urut kirkkosoittimena Urkujen keksijä oli Aleksandriassa 200-luvulla eaa. elänyt Ktesibios, jonka hydraulos-nimisessä soittimessa yhdistyivät ilmalla soivat pillit ja vesi. Vesiurut olivat antiikin Kreikassa suosittu soitin. Niitä käytettiin myös Rooman valtakunnassa hoviseremonioissa ja amfiteattereissa. Liturgiseen käyttöön urkuja on rakennettu 900-luvulta lähtien. Ajan huomattavimmissa uruissa Winchesterin tuomiokirkossa oli 400 pilliä ja 40 kosketinta, soittajia tarvittiin kaksi ja…

Tornimuutos

Tornimuutos                                                                                          Kuopion tuomiokirkon tornia ei toteutettu Tukholman yli-intendentinviraston vuonna 1795 tekemien piirustusten mukaisena. Tornimuutoksen suunnittelijasta ja muutoksen taustasta ei ole säilynyt asiakirjoissa varmoja tietoja. Todennäköisesti muutoksen on suunnitellut rakennustöitä toisessa rakennusvaiheessa johtanut arkkitehti Pehr Granstedt. Muutos liittyy ensisijaisesti siihen, että kesken kirkon rakentamisen torniin päätettiin sijoittaa aikakello. Toteutettu torni on selkeästi alun perin ajateltua korkeampi….

Hiippakunnan juhlien ja kuorolaulun kirkko

Osa lehtikirjoituksesta ”Kirkkoveisuu Kuopiossa, nyt ja ennen”, Savo-Karjala 16.12.1889 ”[…] Jos yleensä sopii sanoa, että Sawon seurakunnissa on kirkkoweisuu ollut jotenkin puh- dasta ja elämää, niin Kuopion seurakunta on tässä suhteessa warmaan ollut etewin. Ehkä ensimäisenä adwenttina uutta wirsikirjaa käytettiin ja samoin uusia koraaleja, oli kirkkoweisuu oiwallinen ja erittäin kau- nista kuunnella. Tähän waikutti etupäässä…

Kirkon 100 v. juhla

Kuopion tuomiokirkko 100 vuotta Kuopion tuomiokirkko 100 vuotta – juhlaa vietettiin vuonna 1915. Tuomiokirkko oli sonnustettu juhla-asuun ja koristeltu kukin ja köynnöksin. Juhlaa varten kuopiolainen valokuvaaja Victor Barsokevitsch teki kuvakollaasin ja taustalle piirrokset. Kuvakollaasista teetettiin myös postikortti (2747:17).

Kuopion uhrikirkko

Kuopion uhrikirkko Kuopion kirkkoherra Henrik Hoffren syytti 1600-luvun lopulla juhannuspäivän jumalanpalveluksessa Kuopion kolmannen kirkon alttarille uhrilahjan tuoneita kahta naista taikauskosta. Toinen naisista oli tuonut alttarille pellavakuteen, joka oli kiedottu kokoon hampulla ja heinänkorsilla, toinen puolestaan kourallisen mustaa villaa. Naiset olivat tulleet kaukaa. Toinen naisista oli pitäjän laitamilla sijainneelta Punnonmäeltä, toinen puolestaan Iisalmen pitäjän alueelta. Moni…

Kirkko kansantarinoissa

Tarina kun ”Vupes parantaa mielisairaan P. Poutiaisen. Taudin luultu syy ja vierasmiehet.” ”Talollinen Paavo Poutiainen hullaantui kun Poutiaisen maalla asuva Mikko Poutiaisen eukko Mari juotti kalamoja isännälleen kostoksi kun tämä myi hänen asumansa Kylänahon torpan toiselle. Niuvanniemessäkin aluksi isäntää hoidettiin mutta tuotiin sitten parantumattomana kotiin. Tämän jälkeen käännyttiin Kust. Ihalaisen eli Vupeksen puoleen. Ihalainen asui…

Pohjapiirros Vahtivuorenmäestä v. 1798

alkuperäinen dokumentti Grundritning öfver Wahtiwuori – Backe 1798 Suomennos Kuopion kaupungissa ja pitäjässä Savon ylemmässä kihlakunnassa ja läänissä, asianomaisesta ylemmän tahon käskystä laatinut vuonna 1798 Isr(ael) Calonius 24. elokuuta vuonna 1798 toimitti allekirjoittanut maanmittari asianomaisen ylemmän tahon määräyksestä, joka oli annettu 20. päivä tätä kuuta, asiaankuuluvan korkeusmittauksen Vahtivuoren mäestä Kuopion kaupungissa Savon ylemmässä kihlakunnassa ja…

Ruotsin kirkon perintö

Osa lehtijutusta ”Kirkkoveisuu Kuopiossa, nyt ja ennen”, Savo-Karjala 16.12.1889 […] ”Olipa eräs pitkä ja pitkäkaulainen räätäli, Juho nimeltään, joka aina oli kirkossa pohjois-owen puolella, että hywin näki alttarille ja samoin itse sinne näkyi. Kun lukkari penkistään alotti wirren, silloin ka- wahti räätäli-Juho pitkin pituuttaan sei- salleen, ja nyt sitä annettiin mennä täyttä kurkkua, omaa ”tyyliä.”…

Paawo Korhosen arkkiveisu

Rautalampilaisen Paawo Korhosen ( 1775-1840), Vihta-Paavon  runo Kuopion kirkon rakentamisesta ”Kuopioss’ on kuulu kirkko, Suuri julkinen rakennus, Komea joka kohalta, Rautakangilla rakettu Seinämuurit seisoviksi, kiwet kaikki kiinnitetty Kalkkiruukilla kowasti, Siwutut sileiksi päältä, Kaikki kalkilla katetut, Sisuswärkit siewät wielä, Kaikki kaunista tekoa.   Pitiwät puhetta ennen, Partawaarit paljon siitä, Kuinka tuol’ Kuopiossa Suuri huono herran huone,…

Vanhassa vara parempi?

Osa lehtijutusta ”Kirkkoveisuu Kuopiossa, nyt ja ennen”, Savo-Karjala 16.12.1889 Kirkkoweisuu Kuopiossa, nyt ja ennen ”Seurakunnan päätöksen mukaan käytettiin uusia wirsikirjoja ja koraaleja ensi kerran Kuopion Tuomiokirkossa ensimäisenä adwentti-sunnuntaina tänä wuonna. Jokainen kirkkoweisua rakastawa odotti uteliaisuudella tätä päiwää, ja lienee ollut ennakolta monenlaisia arweluja tuosta uudesta wirsikirjasta ja noista uusista koraaleista. Ainakin arweliwat wanhat laulajat, ja…

Bertel Gardberg

Bertel Gardberg (1916-2007) Akateemikko Bertel Gardberg suunnitteli uniikkiesineitä kuten koruja, mutta myös teollisesti tuotettuja esineitä kuten ruokailuvälineitä. Hänen laajan tuotantonsa materiaalit olivat hopean ohella kivi, puu, teräs, messinki ja tina. Gardberg opiskeli Kööpenhaminassa ja perusti 1949 Helsinkiin työpajan. Hänen hopeinen ruokailuvälinesarjansa palkittiin Milanon triennaalissa 1957, pohjoismaisen taideteollisuuden arvokkaimman kunnianosoituksen Lunning-palkinnon hän sai vuonna 1961. Bertel…

Kultasepät Östman, Toivanen, Ingman ja Niilekselä

Lars Östman (1768-1833) Kultaseppä Lars Östman asui ja työskenteli Kuopiossa noin 30 vuotta. Hän oli muuttanut Kuopioon Uppsalasta vuonna 1800. Kuopiossa hän työskenteli kisällinä vajaan vuoden ajan kultaseppä Eric Finnérillä, kunnes sai tämän kuoleman jälkeen porvarinoikeudet 13.4.1801. Östman avioitui oppi-isänsä lesken, Anna Helena Finnérin kanssa. Hän työskenteli Finnérin entisessä verstaassa Satamatorin laidalla, nykyisen Minna Canthin…

Kultasepät Knuutinen ja Fagerroos

Jafet Knuutinen (1830-1898) Kultasepänoppinsa Jafet Knuutinen sai kuopiolaisella Adam Ingmanilla, Savonlinnassa G. Grönbergillä ja Helsingissä C. W. Talénilla. Kisällinvaelluksensa jälkeen hän teki vuoden töitä kultaseppä B. W. Dahlströmin lesken Charlotta Carlborgin lesken verstaassa. Porvarinoikeudet Knuutinen sai 1857. Hän avioitui Carlborgin kanssa, jolloin Dahlströmin liike siirtyi hänelle. Jafet Knuutisen kultasepänverstas muutti muutaman vuoden toimittuaan Kauppakatu 8:aan,…