Kuopion uhrikirkko

on

Kuopion uhrikirkko

Kuopion kirkkoherra Henrik Hoffren syytti 1600-luvun lopulla juhannuspäivän jumalanpalveluksessa Kuopion kolmannen kirkon alttarille uhrilahjan tuoneita kahta naista taikauskosta. Toinen naisista oli tuonut alttarille pellavakuteen, joka oli kiedottu kokoon hampulla ja heinänkorsilla, toinen puolestaan kourallisen mustaa villaa. Naiset olivat tulleet kaukaa. Toinen naisista oli pitäjän laitamilla sijainneelta Punnonmäeltä, toinen puolestaan Iisalmen pitäjän alueelta. Moni muukin oli samassa jumalanpalveluksessa uhrannut alttarille oravannahkoja ja jotkut jopa kokonaisia oravia. Kirkkoherra ei kuitenkaan ollut tunnistanut naisten lisäksi muita, koska väenpaljous oli ollut melkoinen.

Pyhän Johanneksen mukaan nimettyyn vanhaan Kuopion kirkkoon saapui kirkkoherran kertoman mukaan juhannuspäivänä väkeä jopa yhdeksästä seurakunnasta, ja ihmisten kulkeminen edestakaisin aiheutti ”kovaa meteliä ja pahennusta”.

Tapa tuoda uhrilahja kirkon alttarille oli Ruotsin puolella yleinen 1600- ja 1700-luvuilla. Suomen osalta koko maan kattavaa selvitystä ei ole tehty, uhrikirkkoja tunnetaan kuitenkin eri puolilta maata täältäkin. Uhraamistapa perustui uskomukseen, jonka mukaan uhrikirkkona pidettyyn kirkkoon viety uhrilahja paransi antajansa mahdollisuuksia saada rukouksensa kuulluksi. Uhrikirkon erottaa muista kirkoista erityisesti se, että suuri osa lahjoista tuli pitäjän ulkopuolella asuvilta ihmisiltä. Oma kotikirkko ei siis välttämättä kelvannut uhrikirkoksi, vaan tiettyjä kirkkoja pidettiin pyhempinä kuin toisia ja siksi otollisempina uhripaikkoina. Mahdollisesti tapa uhrata Kuopiossa oli periytynyt jo ensimmäisten kirkkojen ajoilta, ehkä jopa sitäkin aikaisemmalta ajalta.

Kuopion kirkossa uhraaminen mainittiin vielä rytyjoulun tapahtumia puineilla käräjille vuonna 1720, jonka jälkeen naapuripitäjien asukkaiden matkustaminen Kuopioon juhlapyhinä lopullisesti kiellettiin.

Lähteenä käytetty Mia Kurosen pro gradutyötä: Onnea tavoitellen vaaraa välttäen, 2009.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s